Kulttuurit kohtaavat - Lisääntyykö ymmärrys?

Kulttuurien välisen viestinnän ymmärtämistä tarvitaan niin Suomessa kuin maailmalla. Monikulttuurisissa työyhteisöissä on usein viestintätilanteita, joissa ihmiset eri kulttuureista kohtaavat, mutta nämä kohtaamiset eivät kuitenkaan aina suju ilman väärinkäsityksiä.

Ajatellaanpa neuvottelutilannetta, jossa toinen osapuoli esittää pääkohtansa nopeasti ja asiasta toiseen siirtyen, keskeyttää neuvottelukumppaninsa kysyäkseen tarkentavia kysymyksiä ja puhuu tämän puheen päälle. Toinen osapuoli istuu hiljaa odottaen puheenvuoroaan. Hän ei halua keskeyttää puhujaa. Kun hän itse saa puheenvuoron, hän puhuu pitkään ja pitkiä taukoja käyttäen. Molemmat vaikuttavat tilanteessa hieman ärsyyntyneiltä.

Molemmat osapuolet todennäköisesti tulkitsevat toisen viestintäkäyttäytymisen epäkohteliaaksi, jopa röyhkeäksi, vaikka kumpikaan ei ole näin tarkoittanut.

Väärinkäsitykset johtuvat usein siitä, että viestintätilannetta lähdetään tulkitsemaan oman kulttuurin käyttäytymissääntöjen ja tilanteeseen liittyvien odotusten kautta. Jotta näin ei kävisi, on tärkeä oppia ymmärtämään kulttuurienvälisen viestinnän taustalla vaikuttavia tekijöitä ja oppia taitoja erilaisista viestintätilanteista selviämiseen.

Kun ihmiset eri kulttuureista kohtaavat, he huomaavat toisen kulttuurin piirteistä ensimmäiseksi ne, joita voi helposti havainnoida, kuten erilaiset käyttäytymistavat, pukeutumissäännöt tai eleiden käytön. Kulttuurin piilossa olevat piirteet, kuten erilainen suhtautuminen aikaan, vanhemman ihmisen kunnioittaminen tai statuksen merkitys organisaatiossa, tulevat esiin hitaammin ja usein vasta kulttuurienvälisissä ristiriitatilanteissa - silloin kun asiat eivät sujuneetkaan odotusten mukaan. Vasta kun ihminen alkaa ymmärtää näitä kulttuurin piilossa olevia tekijöitä, hänen kulttuurienvälinen oppimisensa on alkanut.

Viestintäkäyttäytymistä selittäviä tekijöitä työyhteisössä voidaan mainita useita. Kulttuuristen tekijöiden lisäksi tilanteessa vaikuttavat työyhteisön sosiaaliset rakenteet, kuten rooliodotukset ja normit, työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet, kuten rauhallisuus ja asenteet sekä varsin vahvasti tilanteeseen liittyvät odotukset ja vaatimukset.

Kulttuurienvälisen viestinnän onnistumiselle on tärkeää, että olemme tietoisia näistä erilaisista selitysmalleista. Kun opimme analysoimaan tilanteita toisen ihmisen näkökulmasta, opimme myös paremmin ymmärtämään hänen, ehkä oudoltakin vaikuttavaa, käyttäytymistään.

Monesti kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa on tarkoituksenmukaista muuttaa omaa viestintäkäyttäytymistään tilanteen vaatimusten mukaan. Esimies-alaissuhteisiin saattaa työyhteisössä liittyä erilaisia odotuksia esimerkiksi puhuttelusanojen käytön tai tehtävänannon suhteen. Jossain kulttuureissa alaisten odotetaan käyttävän teitittelymuotoa esimiehelle puhuessaan ja ainoastaan esimieheltä tulleita työohjeita totellaan. Työyhteisö pitää näin yllä hierarkkisia, valtaan liittyviä rakenteita. Jos emme mukaudu työyhteisön normeihin, meidän toimintamme voidaan ymmärtää väärin.

Tulkitsijan kulttuuritausta vaikuttaa siihen, mitä hän havaitsee ja miten hän sen tulkitsee

Kulttuuritausta vaikuttaa havaintoihimme ja siihen mitä näemme ja miten näkemämme tulkitsemme. Esimerkiksi kohteliaisuus ilmaistaan kulttuureissa eri tavalla. Joskus ongelmia voi aiheuttaa se, että tietty käyttäytymispiirre, esimerkiksi hymy tai kosketus, ei tarkoitakaan samaa asiaa joka kulttuurissa. Hymyllä on samanlaisia merkityksiä joka kulttuurissa, mutta niiden lisäksi joissain kulttuureissa hymyä voidaan käyttää vaikkapa nolon tilanteen tai harmistumisen peittämiseen.
Kulttuurienvälinen viestintätilanne voidaan siis nähdä hyvin eri tavalla.

Kuvittele tilannetta, jossa suomalainen insinööri on sopinut neuvottelutapaamisen kello yhdeksäksi. Viisitoista yli yhdeksän hän alkaa jo pohtia, onko hän ehkä väärässä paikassa vai onko hän sittenkin sekoittanut ajankohdan jonkun muun tapaamisen kanssa. Puoli kymmeneltä hän alkaa kasata tavaroitaan ja on hyvin harmistunut tilanteesta. Mutta juuri silloin hänen italialainen neuvottelukumppaninnsa saapuu hymyssä suin tapaamiseen ja alkaa heti kysellä edellisen illan jalkapallo-ottelusta.

Esimerkki kertoo hyvin paljon suomalaisten aikakäsityksestä ja suhtautumisesta työhön, sillä esimerkiksi italialainen neuvottelija ei välttämättä huomaa tilanteessa mitään outoa ja harmistuttavaa.

Kulttuurin piirteet voidaan siis kokea joko myönteisinä tai kielteisinä tilanteesta ja tulkitsijasta riippuen. Jos työntekijä esimerkiksi puhuu työpaikallaan työhön liittyviä asioita, pidetään sitä yleensä hyvänä asiana, mutta jos sama ihminen puhuu työasioista vaikkapa illallispöydässä, voidaan sitä pitää varsin kielteisenä.

Kulttuureja tutkittaessa on todettu, että kaikissa kulttuureissa löytyy samanlaisia piirteitä. Kulttuurit eroavat toisistaan lähinnä siinä, millaisen painotuksen jotkut piirteet ja ilmiöt saavat ja miten ne toimivat tietyssä tilanteessa tai ihmissuhteissa. On hyvä pitää mielessä myös se, että kaikki kulttuurin edustajat eivät silti käyttäydy näiden kulttuuristen suuntauksien mukaan, vaan yksilölliset tekijät ohjaavat myös viestintää.

Onnistuneen kulttuurienvälisen viestinnän edellytyksiä ovat myönteinen asenne viestintätilanteita kohtaan, kulttuurin piilossa olevien tekijöiden tiedostaminen sekä kulttuurien välisen viestinnän taitojen omaksuminen ja niiden käyttäminen.

Irja Pietilä

(Artikkeli on julkaistu alunperin Teekkarin Työkirjassa vuonna 2005, s.42-43. Sisältöä on hieman muutettu)