Aistijärjestelmät

<Tee testi siitä, mitä aistijärjestelmää käytät eniten!

Me tutkimme maailmaa aistiemme avulla. Voimme nähdä, kuulla, tuntea, maistaa ja haistaa. Kohdatessamme ja oppiessamme uusia asioita ne varastoituvat muistiimme näkömielikuvina, sisäisinä ääninä ja kehon tuntemuksina. Kun palautamme asioita mieleemme käytämme samaa aistikanavaa, jonka avulla uudet asiat on omaksuttu.

Ihmiset ovat erilaisia sen suhteen, miten he työstävät asioita. NLP:ssä puhutaan ns.VAKog -tyyleistä, jotka ovat:

V = visuaalinen (viittaa näköaistiin)
A = auditiivinen (viittaa kuuloaistiin)
K = kinesteettinen (viittaa tuntoaistiin ja tuntemuksiin)
o = olfaktorinen (viittaa hajuaistiin)
g = gustatorinen (viittaa makuaistiin)

Haju- ja makuaisti ovat kinesteettisen miellejärjestelmän osa-alueita. VAKog-tyylien lisäksi näyttää olevan vielä yksi tapa prosessoida, joka on nimetty loogiskäsitteelliseksi (L-K).

Visuaalinen

Joillekin asiat painuvat parhaiten mieleen katsomalla ja he reagoivat herkimmin visuaalisiin viesteihin. Kuvat, värit, kuviot, kaaviot, kirjoitettu teksti, kalvot ja diaesitykset tukevat oppimista. Havainnointi on nopeaa, koska kuva hahmotetaan kokonaisuutena. Muistiin palauttaminen tapahtuu myös nopeasti, sillä asiat palautetaan mieleen kuvina. Tenttiin vastatessaan visuaalinen oppija hakee tarvittavan tiedon katsomalla mielikuvissaan kirjan sivua, jossa asia on selvitetty. Hän saattaa nähdä sivulla mahdollisesti olevat kuvat tai kaaviot ja muistaa mitä missäkin luki. Visuaaliset ovat nopeita reagoimaan. Se, miltä asiat näyttävät, on tärkeää.

Auditiivinen

Auditiivinen oppii kuuntelemalla eikä välttämättä kaipaa lainkaan visualisointia. Uuteen tilaan tullessaan hän rekisteröi ensimmäiseksi ympäristön äänet, jotka joskus saattavat häiritä keskittymistä. Toisaalta musiikki ja rytmi voivat auttaa mieleen painamista. Kuuloaistimuksia eniten hyödyntävä pitää puhumisesta, ja hänellä on yleensä runsas sanavarasto (osaa ilmaista saman asian hyvin monella eri tavalla). Puheääni on usein miellyttävä ja puhekorkeus vaihtelee vivahteikkaasti. Muistiin palauttaminen on hitaampaa kuin visuaalisella, koska se tapahtuu kronologisesti, ja siihen liittyy usein sisäistä puhetta. Auditiivinen muistaa mitä ja miten sanottiin.

Kinesteettinen

Tunto-, haju- ja makuaisti, liikkeet ja liikkuminen sekä sisäiset tuntemukset ovat kinesteettisen apuvälineitä oppimisessa. Mukava, rento olo, miellyttävä ilmapiiri, mahdollisuus tehdä ja kokeilla, haistaa ja maistaa edesauttavat taitojen omaksumista ja muistamista. Muistiinpanojen tekeminen ja vihkoon tai kirjaan piirtely helpottaa keskittymistä. Kinesteettinen oppija voi vallan mainiosti kutoa tai virkata samalla kun kuuntelee, eikä se haittaa oppimista. Hän voi harjoitella jotain taitoa käyttäen apuna tekemisen mielikuvia Muistiin palauttaminen kestää jonkin verran, koska muistumat haetaan kehosta tai tuntemuksista.

Loogis-käsitteellinen

Luvut, prosentit, määrät, mitat, kulmat, suunnat ja faktatiedot ovat tärkeitä loogis-käsitteellisesti asioita työstävälle. Puheessa on hyvin vähän aistihavaintoja. Oli kerrassaan kiehtovaa kuunnella loogis-käsitteellisen vierailijan kuvausta Pietarin Oopperasta. Kun hän esimerkiksi kertoi oopperaesityksen puvustuksesta, saimme kuulla faktaa kangasmääristä, työtunneista ja materiaaleista. Itse oopperatalosta hän tiesi vaikka mitä, mutta emme päässeet selville siitä, miltä talo tai näyttämö näytti. Näkemänsä oopperan musiikista hän muisti säveltäjän, sävellysvuoden, esityskerrat jne. Hän osasi myös kertoa paljon oopperasolistien opiskeluista, kiinnityksistä ja roolitehtävistä. Emme kuulleet ensimmäistäkään kommenttia kuuntelemisen, katsomisen tai kokemisen riemusta. Silti kertoja oli ilmeisen innostunut kokemuksestaan.

Roger Fisherin tekemän tutkimuksen mukaan VAKog-tyylit ilmenevät väestössä siten, että visuaalisia on 60 %, auditiivisia 15 % ja kinesteettisiä 25 %. Selvityksessä ei luokiteltu loogis-käsitteellisiä erikseen. On syytä muistaa, että vaikka joku tyyli olisi hallitseva, se ei tarkoita sitä, etteikö muitakin kanavia käytettäisi. Käsiteltävä asia tai tilanne vaikuttaa siihen, mikä kanava aktivoituu. Mimiikkaesitys kiinnostaa auditiivisesti prosessoivaa, visuaalinen toki nauttii musiikkiesityksistä ja kinesteettinen osaa arvostaa hyvää luennoitsijaa.

(Teksti on Pirkko Huhtisen kirjasta Näkökulmia neuvotteluihin ja palavereihin, s. 124-126.)