Vilkaisu viestintään

Esiintymisjännitys

Lähes kaikki kärsivät joskus esiintymisjännityksestä. Esiintymisjännitys voidaan nähdä myös voimavarana. Fysiologisena ilmiönä se parantaa fyysistä suorituskykyä ja asettaa kehon valmiustilaan, joka ilmenee sydämen tykytyksenä, punastumisena, vatsan toiminnan häiriöinä jne. Vaikka nämä "sivuvaikutukset" tuntuvat voimakkaasti esiintyjässä, yleisö ei niitä juurikaan havaitse. Mikäli jännitys näkyy, yleisö alkaa suhtautua jännittäjään entistä myötämielisemmin. Tällöin pienet lapsukset ja virheet annetaan anteeksi, virheetöntä suoritusta ei kukaan odota.

Huolellinen valmistautuminen ja asiasisällön hallinta ovat esiintymisjännityksen kontrolloinnissa kaiken a ja o. Esiintymistään kannattaa harjoitella etukäteen, yksinään ääneen puhuen tai valikoidun "koeyleisön" edessä.

Mitä enemmän onnistumisen kokemuksia esiintyessä saa, sitä vähemmän esiintymistä jännittää. Onnistumisensa kannattaa painaa mieleen ja muistella niitä jälkikäteenkin. Epäonnistumisista voi ottaa opiksi, sitten unohtaa ne rauhassa. Jos onnistumisen kokemuksia ei vielä ole kertynyt kovin monta, niitä voi visualisoida itselleen lisää: voi kuvitella itsensä yleisön eteen rauhallisena, vakuuttavana ja sujuvasanaisena.

Kulttuurienväliset neuvottelut

Kulttuurienvälisissä neuvotteluissa monenlaiset asiat vaikuttavat neuvottelun kulkuun. Argumentointi-, keskustelu- ja konfliktinratkaisutyylit vaihtelevat eri kulttuureissa. Myös neuvotteluprosessi saatetaan nähdä aivan erilaisena kokonaisuutena. Yleensä suomalaiset odottavat, että neuvoteltavaan asiaan aletaan paneutua muutaman minuutin jälkeen, kun taas toisissa kulttuureissa aloitusvaihe voi kestää päiviä tai kuukausia - jopa vuosia. Vaikka tuollaisissa neuvottelussa kuluukin aikaa aloitusvaiheeseen, voi sen aikana neuvottelijoiden välille luotu luottamuksellinen suhde heijastua varsin nopeana asian käsittelynä.

Omien toimintatapojen tunteminen on tärkeää, mutta samalla on tiedostettava, että toisen osapuolen tavat voivat olla hyvin erilaiset. Tällainen kulttuurinen herkkyys on parasta pääomaa kultturienvälisissä viestintätilanteissa.

Taulukko. Maiden jakautuminen korkean (annetaan aikaa suhteen luomiselle) ja matalan (mennään suoraan asiaan) kontekstin jatkumolle. (Halverson, C.B. 1992)